1. syyskuuta 2017

Muuttohommia, vaiko ei ?



Yleensä kun tulee ensimmäinen vastoinkäyminen eteen, on tiedossa jo luontevasti ettei vastoinkäymiset siihen lopu, ikävä kyllä. Mutta onneksi myrskyn jälkeenkin yleensä on pouta sää. Kaiken jälkeen on aina tärkeintä muistaa, että etusijalle menee oma terveys sekä henki, kirjaimellisesti.

Tässä oli tarkoituksena muuttaa hevoset uuteen talliin, mutta sairastuin vakavasti ja jouduin osastohoitoon keskussairaalaan. Sieltä toivuttuani jokseenkin kuntoon pääsin kotiin kokeilemaan elämistä, ja siinä samallahan vaadin että nyt hevoset ovat siirrettävä kun kerran kotona olen omilla jaloillani seisomassa.  Hevoset saatiin vaihtamaan tallia, ja pääsivätkin vielä omaan laidunlohkoon kahdestaan. Ruunat olivat uudessa paikassa kuin kotonaan, ja seuraavana päivänä talliomistajakin laitteli viestiä että ruunat olivat nukkuneet pitkin pituuttaan laitumessa aamulla kun oli mennyt niitä katsomaan. Eli ei juurikaan stressiä havaittavissa.

Hevosten vaihdettua tallia, on meillä ollut käytössä taas kenttä, joka on mahdollistanut kengättömän sekä puoliksi kengättömän hevosen liikuttamisen. Jos olet seurannut blogin instagram-tiliä, on siellä ollutkin kuvia ja kertomuksia hevosten liikutuksista lyhkäisyydessään. Täytyy sanoa, että näin puolikunnottomana on ollut taivaallista että ympärillä on ollut pari reipasta apukättä jotka ovat hevosia liikutelleet aina kun ovat pystyneet, sillä oma kuntoni nykypäivänäkään ei vielä kestä ilman satulaa kävelyä suurempaa. Toivo omasta parantumisesta on kova, mutta itse sairastumisen syytä ei vain tunnuta löytyvän. Nyt tutkimuksiin osallistui myös lähimaamme Norja, josko nyt saataisiin jotain vastauksia kysymyksiin.
Toivossa on hyvä elää, eikä toivoa saa koskaan menettää !

Muitakin hyviä asioita on onneksi tapahtunut kaiken tämän epäonnen keskellä, nimittäin Tex löysi itselleen puoliylläpitäjän, joka nyt aktiivisesti puolet viikosta liikuttelee sekä touhuilee ruunan kanssa.  Amandaa ei paljoa Texin kuljeilut pelota, vaan reippaasti sekä päättäväisesti työskentelee ruunan kanssa. Toivottavasti kuulemme tästä parista vielä jatkossakin lisää, ainakin alku on ollut todella lupaava, näin hevosenomistajan näkökulmasta katsottuna.

Ensi viikolla ruunilla tiedossa kengitykset, rokotukset sekä raspaukset, eli pientä huoltoa molemmille.  Vielä osteopaatin käynti on sovittava molemmille, mutta muuten alkaakin kaikki olemaan hevosten puolesta kunnossa, vielä kun omistaja saisi itselleen terveen paperit kouraan. Nyt kuitenkin on elettävä päivä kerrallaan, ja toivottava että tästä ei ole kuin suunta ylöspäin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti