4. toukokuuta 2017

Kun lahjattomat treenaa yhdessä

Eilen saavuttuamme tallille noin kolmen pintaan, menimme heti rakentamaan kentälle pienen esteradan, joka koostui niin kolmesta yksittäisestä esteestä, yhdestä kavaletista sekä yhdestä in-and-out-sarjasta. Tallin estekalusto ei anna ihan myöden siihen että saisi rakennettua yhdeksän esteen radan, vaan pitää hieman improvisoida, turvallisuuden ja järjen rajoilla tietenkin. ;)
  Rakentelun jälkeen mentiin talliin laittamaan ilta- sekä aamuheinät valmiiksi, sekä siivoamaan omien hevostemme karsinat. Samassa talliin tuli myös pari muuta tallilaista, jotka innostuivat myös todella paljon rakennetuista esteistä, ja sovimme hyppäävämme kimpassa niitä.

Varustaessamme urheita ratsujamme, jätinkin tällä kertaa Repalle niin sanotun sileätyöskentelyyn sopivan kuolaimen suuhun, enkä laittanutkaan pelhameita suuhun, joilla yleensä olen ruunalla hypännyt. Pelhamit on ollut pikemminkin vain sen takia että jarrut toimii, sillä ne ovat olleet hieman vaihtelevat kuun ja tähtien asennon perusteella.. :D
 Ja tällä kertaa kuolain muutos toimi odotettua paremmin.

Kentällä tein aika nopean lämmittelyn, paljon liikettä ravissa, erilaisia kiemuroita, tempon vaihteluita, jotta sain hevosen kivasti kuulolle. R oli heti alusta asti hieman jopa laiska ratsastaa, ja sitä joutui pyytämään yllättävän paljon eteenpäin jotta se liikkui.
Lämmittelyksi hypättiin molempiin suuntiin kavalettia, jotta sain vähän tatsia siihen millainen hevonen oli hypätessä tänään, mutta se ei paljoa muuttunut siitä millainen se oli lämmittelyssä. R oli kuitenkin todella herkkä ja kevyt ratsastaa edestä,  joka oli todella iso plussa. Sen kanssa ei tarvinut vängätä siitä,  jarrutetaanko nyt vai viiden kilometrin jälkeen.

Lopulta mentiin porukalla rataa, niin että jokainen meni sen juuri omalla tasollaan, ja muut kannusti. Ihan mahtavaa kun jokainen yritti parhaansa, oli se sitten 70 rata tai vain puomeista tehty, niin jokaista kannustettiin ja kehuttiin.  Ratsukkoja oli siis yhteensä viisi, ja todellakin kaikki mahtui nätisti samalle kentälle, vaikka välillä tuntuu että siihen kentälle ei mahdu kuin juuri ja juuri kaksi ratsukkoa menemään. :D

Ratsastuksesta jäi jopa hyvä fiilis, R tuli jopa hiki, joten tallissa vielä pesaisin hikiset kohdat kevyesti haalealla vedellä ennen kuin vein ruunan karsinaansa odottamaan iltaruokiaan.
     Pitkään on ollut niin, etten ole oikein nauttinut esteiden hyppäämisestä, tai se on tuntunut sellaiselta pakkopullalta, joka on sitten imenyt kaiken hyvän olon ja fiiliksen. Ja tästä syystä epäilen ettei hevonenkaan ole toiminut hypätessä, kun ratsastajalla on ollut kovin negatiivinen asenne, joka tietysti siirtyy siihen hevoseenkin, jonka jälkeen mikään ei ole ollutkaan kovin nättiä hypätessä.  Mutta jospa tämä tästä helpottaisi, rutiinia vaan alle, niin hiljaa hyvä tulee !

Sovimme myös järjestävämme toistekin samanlaisia miittinkejä, seuraava jo kenties ensi viikolla ?

Kuva viime syksyltä, ekoista yhteisistä estevalmennuksista. 




1 kommentti:

  1. Oi, hyvä että teillä sujui! On niin voimaannuttavaa, kun alkaa sujumaan, toivottavasti teillä jatkuu näin! <3

    www.ystavanihevonen.blogspot.fi

    VastaaPoista