23. tammikuuta 2017

Tammikuun viimeisiä viedään.

Tammikuu on mennyt niin hurauksessa, etten ole yhtään kerinyt kirjoittamaan tännekkään meidän kuulumisia , kauhistus !
Meille päin kuuluu oikein hyvää, hevonen on saanut nyt tappavan tasaisesti liikuntaa, ja myös vapaa-päiviä viikonloppuisin, kun olen viettänyt mieheni kanssa laatuaikaa kahdestaan, hänen ollessa kotona lomilla armeijasta.

Kävimme toissa viikonloppuna Juho Norilon estevalmennuksessa Voistion Kartanon Tallilla. Kokemus uudesta valmentajasta täysin vieraassa paikassa oli yllättävänkin positiivinen kokemus, ja sai minut intoutumaan uudelleen menemään kyseisen valmentajan tunneille. Ikävä kyllä seuraava valmennus olisi ensi viikonloppuna, mutta raha ratkaisee sen verran, ettei vielä sinne päästä mukaan. Mutta kyseinen valmennus missä nyt oltiin, oli oikeinkin antoisa, vaikka alusta lähtien jännitin kovasti, että miten tunti menisi.  Tunnin alussa käytiin vähän kuulumisien vaihtoa Juhan kanssa, ja kerroin millainen Repa on ja miten meillä on mennyt. Tämän pohjalta suunniteltiin koko tunnin ohjelma, mitä kävisimme läpi. Keskityimme nyt paljon teihin sekä ratsastajan ja hevosen yhteistyöhön. 
 Aloitettiin lämmittelyllä, jossa lyhennettiin sekä pidennettiin askeleita sekä ratsastettiin takapäätä kunnolla alle. Tämä meni toiseen suuntaan paljon huonommin meillä, mutta kyseisen suunnan ongelman olin jo tiedostanut aikaisemmillakin ratsastus kerroilla kotona. Sain kuitenkin loppupelissä vaikeampaankin suuntaan ihan ok pätkiä, mutta mitään kovin suurta väläyttelyä ei tullut. 
  Kun lämmittely oli tehty jatkettiin kaarevalla uralla olevalle kavaletti sarjalle. Tasainen tuntuma, keskeltä menevä tie ja aktiivinen takapää tuottivat yllättävän paljon ongelmia, mutta loppua kohden parani.  Seuraavaksi lähdettiin hyppäämään ristikoita, ensin punaista ristikkoa, jonka jälkeen piti kääntää jompaan kumpaan vihreään ristikkoon, mitkä olivat punaisen ristikon takana. Ensimmäisissä hypyissä Repa innostui täysin eikä kuunnellut ollenkaan, joten mentiin pari kertaa ohitse vihreistä ristikoista. Loppua kohden parani, ja pian mentiinkin ratana kaikkea mitä oli maneesissa.  Myös loppua kohden Repa hieman väsähti , jonka veikkasin tulevan ihan vain siitä että sen kunto loppui kesken, mutta se sai sen hieman malttamaan paremmin esteillä, eikä se ollut niin kamalan tuntuista enään selkään.

Itsestäni tuntui siltä, että sähelsimme todella paljon, ja ettei mikään ollut hyvin, ja että hevonen kiikutti enemmän kuin laki salli, mutta mieheni kuvaamalla videolla meno näyttää mielestäni jopa yllättävän hyvältä, eikä läheskään niin kaaottiselta, miltä se selkään tuntui. Kuitenkin videosta paistaa hyvin läpi se, ettei olla pitkään aikaan taas käyty missään valvovan silmän alla valmennuksissa, mutta nyt vain täytyy ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa raahaamaan hevosta valmennuksiin. Onneksi löytyy omat kuljetusvälineet, ja apurit, joiden kanssa on ilo ja turvallista lähteä reissailemaan !

Pieni kooste kyseisestä valmennuksesta ;



Viime viikolla valmennuksesta innostuneena päätin hieman hypätä kotonakin, ja lopulta hypättiin kotona hieman pientä rataa, johon otin tärkeimmäksi tavoitteeksi temmon säilytyksen sekä sen, että hevonen pysyisi koko ajan rauhallisena ratsastaa. Ja Repa todellakin yllätti ! Se toimi oikeinkin hyvin, hieman kuumui lopussa mutta oli koko ajan mukavasti ratsastettavissa. Hypättiin myös pari kertaa hieman isompaa pystyä, johon hypyt ei olleet kuitenkaan ihan loisteliaita, mutta yli päästiin tiputtamatta. :D

Muuten ollaankin maastoiltu, väännelty koulua ja juoksutettu ruunaa, yritetty tehdä mahdollisimman paljon monipuolista tekemistä. Huomenna jatketaan ratsastuksen merkeissä !

1 kommentti:

  1. Teidän meno näyttää tosi hyvältä!
    Mulla ois pieni haaste sulle blogissani; http://puskaponnyt.blogspot.fi/2017/02/milla-perusteella-liityn-blogiin.html

    VastaaPoista