8. joulukuuta 2016

Kolme vuotta yhteiseloa - Tex


23.12.2013

Tänään tuli täyteen kolme vuotta siitä, kun käytiin katsomassa Texiä ja otettiin se meille kotiin. Muistan, kun se oli sellainen mahdottoman karvan omistava, luihu lämminverisen ruttana. Karvaa olisi voinut verrata todella hyvin islanninhevosen karvaan, niin paksu kun se olikin  !
 Haettiin Tex Salosta, tai Salon perämetiköstä pikemminkin, samalta suunnalta siis mistä Repakin meille saapui. Muistan kun peruutin hevosen pois trailerista kotipihassa, kuinka se vain ihmetteli ympärilleen, että mihin se oli joutunut. Talliin mennessä, se tuntui jokaisesta pienestäkin asiasta mikä liikkui hyppäävän syliin saakka. Huomasi, että se oli jonkin aikaa elänyt kirjaimellisesti pellossa.

Viikot vierivät eteenpäin, ja ruunaahan treenattiin siis tuolloin raveihin. Pitkä treeni oli edessä, sillä hevonen oli aivan rapakuntoinen. Treenaaminen aloitettiin ihan sillä , että käytiin joka päivä kävelemässä kärryjen edessä 30-60min . Ja kun sen tunnin ajan ruuna jaksoi mennä eteenpäin, lisättiin hölkkää mukaan. Myöhemmällä keväällä saatiin jo vähän vauhtia mukaan, ja ruuna kehittyi tasaiseen tahtiin. Päästiin menemään paljon silloisessa tallipaikalla ryhmissä, jossa päästiin niin porukka treeneihin että hiitteihin. Ensimmäiset "hiitit" oli pikemminkin vetoja, hiittisuoralla. Pikku hiljaa vauhti kasvoi, ja hevonen meni oikeinkin hyvin eteenpäin.

17.1.2014

Tietysti, täytyyhän se myöntää, että Texin kanssa meillä on ollut ties millaisia takapakkeja. Tex on sellainen hevonen, jonka kanssa sattuu ja tapahtuu, myös silloinkin kun sitä itse ei uskoisi edes todeksi. Takapakit hidastivat välillä treenaamista todella paljon, ja jäimme jälkeen sovitusta.

26.6.2014 ilmoitettiin ruuna koelähtöön Jokimaalle, jossa totta kai istuin itse rattailla. Ja pipariksihan se meni. Voltista suoraan peitsin kautta laukka, ja jäätiin siinä ratkaisevasti muista jälkeen. Aika taisi olla 24,6 , eli puolitoista sekuntia liian paljon hyväksytyn suorituksen saamiseksi.

Seuraava koelähtö oli 25.9.2014 , jossa istuin taas kärryillä. Ja tuurillisesti, niissä kaarrejuoksuissa joissa Texillä oli aina ongelmaa, niin se laukkasi nytkin ensimmäiseen kurviin, ja saatiin tauluun HPL

Viimeisin koelähtö oli 9.10.2014 , ja kärryille laitettiin ammattikuski, Juhani Tapani. "Jussi" oli tuttu henkilö, kengitti silloin myös Texiä. Jussin kanssa aika oli 22,5  eli läpi päästiin niukasti ! Hevonen otti taas ensimmäiseen kurvin laukan, mutta paikkasi sen hyvillä, suorastaan jäätävillä spurteilla !

15.2.2015

Viimeisimmän koelähdön jälkeen jäätiin tauolle treenailemaan, ja talvella piti mennä starttiinkin mutta tämä sattuu ja tapahtuu hevonen esti sen, loukkaamalla itsensä.
 Tämän jälkeen muutenkin ravitreeni tuntui kaatuvan koko ajan johonkin epäonneen, joten lopulta siirrettiin kokonaan ruuna harrastehevosen puuhiin.  Päästiin kyllä välillä treenailemaan hyvin, niin kuin yläkuvasta näkyykin, mutta sen jälkeen epäonni koputtelikin jo nurkan takana.  Parempi siis lopettaa ajoissa ennen kuin tapahtuisi jotain vielä radikaalimpaa. En kuitenkaan halunut leikkiä hevosen terveydellä sen tähden että itse haluaisin päästä ajamaan kilpaa ja kehittymään sillä osa-alueella.

17.1.2016


Ratsun hommathan opetin ihan itse alusta lähtien ruunalle, varusteiden totuttelusta saakka. Muistan elävästi vieläkin sen päivän kun kiipesin ekaa kertaa ruunan selkään. Yksi mies heitti mut selkään ja kaksi roikkui ruunan päässä ja piti sitä paikallaan, ja kun olin selässä ne kaksi miestä talutti sen tarhaan ja päästi irti, ja siellä mentiinkin sitten ihan oman onnensa nojassa. Viisas ruuna on ollut alusta lähtien, pirun herkkä ja nopea oppimaan. Ja mitä enemmän sillä ratsastettiin, sitä tarkempi se oli tietyistä osa-alueista.


17.1.2016

Kaiken tämän yhteiselon jälkeen, olen kyllä onnellinen että tapasimme ruunan kanssa. Sen kanssa on oppinut kärsivällisyyttä, täsmällisyyttä, tarkkuuta sekä vastuuta. Olen valehtelematta antanut kaiken tuon hevosen kanssa, ja nykypäivänä se myös kiittää takaisin päin. Luotto Texin kanssa on aivan mahtava, sen kanssa uskallan tehdä mitä vain, missä vain. Sen kanssa ei tarvitse epäröidä, se toimii juuri niin kuin siltä pyytääkin. Se toimii kuin ihmisen mieli.

 Kuten joskus Facebookkiin kirjoitinkin, tätä arvokkaampaa opetushevosta minulle ei ole eläissään suotu. Kaiken kokeman jälkeen, niin hyvän kuin pahankin, olen erityisen kiitollinen Texille. 
 Olen myös tehnyt lupauksen, ja se lupaus pitää tämän hevosen kohdalla loppuun saakka.  Vaikkei ruuna nyt olekaan tässä samaisessa tallissa tällä hetkellä, toivon että jossakin välissä minulla on mahdollisuus pitää molemmat ruunat itselläni, kotonani. Nyt vain armeija, opiskeluni sekä tämän hetkinen rahatilanne ei anna kaikkeen periksi, joten väliaikaisia ratkaisuja on tehtävä. Ja tällä hetkellä, tämä väliaikainen ratkaisu on ollut todella toimiva, kiitos Kirsin & Nean ♥





15.5.2016

Opetusmestari, varsani, paras ystäväni, aina ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti