23. marraskuuta 2016

Kuuntele, hengitä, toteuta.

Lumi tuli, lumi meni, niinkin nopea oli tämän kertainen talvi ? Viikon verran oli hyvinkin märkää, jonka myöden kenttä pohjaltaan oli aivan karsea, päällä oli viiden sentin kerros lieju hiekkaa, ja alla jäätä. Ehei, siinä oli aivan mahdoton edes kuvitella ratsastavansa, joten kaikki liikutukset tehtiinkin sitten maastossa.

Viime viikon lauantaina ajelin tallille päin jo heti aamusta. Toinen vapaa-päiväni sillä viikolla, ja totta kai se piti aloittaa myöskin tallilla käymisellä ! Matkalla pysähdyin vanhempieni luona, josta nappasin äitini mukaan tallille pitkästä aikaa. Tallilla haettiin Tex ja Repa tarhasta, varustettiin ne ja painettiin maastoon ruunien kanssa. Hauskaa oli ehkä tajuta matkan varrella, että oli muuten eka kerta kun mennään molemmat omilla hevosillamme maastoon, vaikkakin tässä jo pari kuukautta ollaankin oltu onnellisesti kahden hevosen omistajia. Heitettiin rauhallinen, noin tunnin maastolenkki hevosilla. Kummatkin käyttäytyivät asiallisesti, Tex nyt vähän testaili alussa, mutta lopetti sen hyvinkin pian, kun näki ettei testailu pelottanut ratsastajaa.

Äitini ja Repa edellä,
me Texin kanssa tultiin perässä.

Sunnuntaina käytiin maastoilemassa Repan kanssa, Idan ja Pammiksen kera. Mentiin paljon ravia ja käveltiin ns pakolliset kohdat vain, sillä ilma oli niinkin vilpoisa, etten itse ainakaan olisi kyennyt ratsastamaan jos oltaisiin vain kävelty. Kevennellessä pitkiä matkoja tulee lämmin ratsastajalle ja ehkä hieman jopa hevoselle. Repa oli vähän menevämpi kuin edellisenä päivänä, mutta kulki eteenpäin tyytyväisenä sekä rentona.

Maanantaina mentiin taas maastossa, Idan ja Pammiksen kera. Mentiin sama lenkki kuin eilenkin, ja tällä kertaa tuuli vielä enemmän kuin viimeksi, mutta hevoset olivat ihan asiallisia. Välillä ehkä tuntui hieman siltä, että hevoset lähtisivät tuulen mukana ilmaan, mutta onneksi pysyttiin hyvin maan kamaralla.
 Toisaalta kauheaa myöntää, mutta toisaalta olen todella onnellinen ja tyytyväinen , sillä tällä kertaa laukkasin ekaa kertaa maastossa, hiekkatiellä Repalla. Rauhallista laukkaa, lähes löysin ohjin, mäkeä ylös. Vaikkakin pätkä ei ollut kovinkaan pitkä, tunsin suurta ylpeyttä siitä että uskalsin. Täytyy myöntää, että musta on tullut vanhetessa kauhea nössö, enkä uskalla läheskään kaikilla hevosilla tehdä kaikkea, mitä ennen.  Joskus nuorempana viiletettiin tukkaputkella kiitolaukkaa joka paikassa, vailla järkeä, kun nykyään olen todella tarkka muun muassa pohjista, hevosen olotilasta ja siitä miltä minusta itsestäni tuntui. Jos olen yhtäänkään epävarma, en edes kokeile, ennen kuin olen itse aivan varma, että homma pysyy paketissa.  Mutta nyt, uskalsin jopa ottaa riskin ja antaa hevosen laukata. Ja se riskin otto kannatti. 
 Loppulenkki sujuikin hymy korvissa, onnellisena, tallille saakka.

 Eilen, tiistaina otin taas parin päivän vapaan jälkeen Texin käsittelyyn.  Siistittiin harjaa ja jaloista karvat. Olen onnellinen, että sen kynitty harja on alkanut kasvamaan. Onneksi.
 Tämän jälkeen suunnattiin kentälle, jossa irtojuoksutettiin Pammista ja Texiä. Ja tietenkin heti kättelyssä, se kauhea puunaaminen mikä tehtiin ennen kentälle tuloa, meni turhaksi kun ruunat menivät oitis piehtaroimaan märkään hiekkaan. Joten tämän takia kuvissa hevoset ovat likaisen näköisiä. Ja kyllä, ennen liikutusta ne harjattiin, vaikkei uskoisi.
  Juoksentelun jälkeen vielä harjattiin hevoset, loimitettiin ja vietiin takaisin tarhaan.  Ainni, ja
Illemmalla jatkoin touhuamista hevosten kanssa, Texin harjailin vielä kertaalleen läpi ja putsailin jalat tarkemmin. Repalla kävi liikuttelija, ja tällä kertaa pidin heille hieman tuntia. Ratsastus meni tällä kertaa paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Vaikkakin Repa näytti hieman enemmän todellista luonnettaan, niin ratsastaja handlasi hommansa asiallisesti selässä vinkkien avulla. Loppua kohden homma alkoi luistamaan paremmin. Liikutuksesta jäi niin itselleni kuin ratsastajallekkin parempi mieli.
 Eilen myös Pammis sai toimia koekanina, kun kokeilin ottaa elämäni ensimmäiset studiokuvat.
Alla kuvia eiliseltä. :)



Elintaso maha, ja älytön karvapallo.




Pammis & Tex, ihanat kaverukset. ♥

My beauty boy ♥


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti