27. lokakuuta 2017

"Talven tuisku maahan heittyy, metsä lumivaippaan peittyy."


 Talvityttö sipsutteli,
lumivarpain hipsutteli.


 Lumivillaa ripsutteli,
haituvia hapsutteli.



Talven tuisku tuittupää,
nietoksissa temmeltää.


 Kiireen vilkkaa maalaa mannut,
puitten kylkiin valkorannut.



 Vasta sitten levähtää,
kun on valmis talven sää.


24. lokakuuta 2017

Kun kerran äly ja väläys kohtasi

Ruunat pääsivät viime viikon keskiviikkona liikkumaan yhdessä kentälle, illan viimeisten auringonsäteiden osuessa kentälle.
Koko viikko oikeastaan ollaan kivasti oltu koko sakki liikkeessä,
 ja viikonloppuna käytiinkin estevalmennuksessa molempien kanssa,
 josta pian tulossa postaustakin !













10. lokakuuta 2017

Monipuolinen liikunta - avain onneen



Olen pitänyt aina tärkeänä, että hevonen liikkuu monipuolisesti viikon aikana monin eri tavoin jos siihen on vain mahdollisuus.  Silloinkin kun Texiä treenailtiin enemmän ja vähemmän tosissaan raviradoille, pidin tärkeänä ettei hevonen liikkunut vain ja ainoastaan kärryjen edessä, vaan työskentelyä tehtiin monipuolisesti niin liinan päässä kuin ratsainkin. Tex oli vielä sellainen, että se kasvoi todella pitkään, olisiko ollut viiden vanha kun se alkoi tasoittumaan, ja jäämään sellaiseksi mitä se on nykypäivänä. 
   Kestävyys, voima, liikkuvuus sekä liikkeiden hallintataito paranee yleensä monipuolisen liikunnan saattelemana. Myös monipuolisuus lisää kuormitusta myös eri lihaksissa sekä kehon osissa. Yleensä myös vaihtelu tekee niin hevosen kuin ihmisenkin mielelle hyvää, ja lisää psyykkistä hyvinvointia.

Nykypäivänä omat hevoseni liikkuvat vaihtelevasti viikon aikana. Yleensä juoksuttaen, niin liinassa kuin irtonakin, ratsain sekä mahdollisuuksien mukaan kärryillä. Hevosilla on myös viikossa yksi tai kaksi vapaa päivää, jolloin jokainen meistä hieman "huilaa" vaikka tiedettävästi hevonen ei tarvitsisi itselleen vapaita, vaan vapaat voisi korvata esimerkiksi kävelyttelyllä taluttaen tai ratsain. Enemmänkin vapaat on ihmiselle suunnattuja, sillä nykypäivän kunnossani ei ole kovinkaan paljoa kehumista. Pakko levätä myös jotkin päivät että jaksaa loppuviikon painaa eteenpäin. 
  Nyt menneenä viikonloppuna päästiin myös kärryttelemään Texillä pitkästä aikaa, naapurin lähimaastoihin, missä menee omia ajo- sekä ratsastusreittejä hevosille. Niin kyydissä istuvat kuin hevonenkin nautti kovasti vaihtelusta, eikä sadekeli ollenkaan haitannut ketään. Nyt vielä kun saataisiin omat kärryt hankittua, niin päästäisiin vaikkapa viikottain ajamaan ja menemään kärryiltä, muun muassa monipuolisuuden lisäämiseksi.  Suunnitelmissa olisi myös kokeilla joku päivä Repalla ohjasajoa, sillä en usko sen olevan ruunalle ollenkaan pahitteeksi. Kärryjä en usko laittavani kylläkään ruunan perään, mutta ohjasajaminen vaihteluksi voisi olla ihan kivaakin !  Olen myös hieman miettinyt että pitäisi ruunien viikko-ohjelmaan lisätä enemmän puomi- sekä pienten esteiden menoa, sillä molemmat tykkäävät niistä selkeästi.


Yhtä tärkeää monipuolisuuden lisäksi on riittävä lepo. Lepo on kuitenkin vähän kaksipiippuinen asia näin hevosen kannalta, sillä eihän se villissä luonnossakaan laita lappua luukulle ja kerro olevansa nyt vapaalla, ettei sen tarvitsisi paeta villipetoja sekä muita haasteita. Luonnonvaraisten hevosten on mitattu kuitenkin liikkuvan tyypillisesti noin 20 km vuorokaudessa, mutta jopa 80 km etäisyyksiä on mitattu. Mitä enemmän ihminen on tullut väliin omien suunnitelmiensa sekä vaatimusten kanssa, sitä vähemmän hevoset nykypäivänä liikkuu.  Etenkin kärjistettyyn versioon ollaan törmätty enemmän ja vähemmän eli hevonen on heitetty karsinaan, josta pääsee ulos parhaimmillaan pariksi hassuksi tunniksi, ja muuten sen liikunta jää ratsastamiseen. Onneksi kuitenkin vuosi vuodelta enemmän ihmiset herää siihen, että hevonen on liikkuva eläin, eikä mene esimerkiksi pidemmistä tarhausajoistaan rikki, vaan pikemminkin voi jopa parantaa suoritus- sekä vastustuskykyään.

Hevosten hyvinvoinnin kannalta yhä kasvava ongelmana on niin hevosten vähäinen liikunta kuin liiallinen ruokinta, mikä väistämättä johtaa hevosen lihavuuteen. Mielikuva terveestä ja hyvinvoivasta ihmisestä on urheilullinen henkilö. Jostain syystä mielikuva hyvinvoivasta hevosesta on yleistäen hieman ylipainoinen, hyvin syövä ja rauhallinen yksilö. Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli 50 prosenttia maan hevosista on ylipainoisia. Hevosen tulee saada elää hevosen elämää. Hevonen on luotu liikkumaan, eikä nykypäivän urbanisoituminen ole muuttanut tätä tosiasiaa miksikään - hevonen tarvitsee liikuntaa myös 2000-luvulla.
 Henkilökohtaista kokemusta hevosen lihavuudesta löytyy ihan omasta taskustaan, Repan kohdalta. Kesällä sen ollessa lomalla laitumella parannellessaan jalkaansa, sen liikunta jäi hyvin minimiin verrattuna ruuan määrään, joten ruuna paisui kuin pallokala. Tallipaikan vaihdon myötä alettiin kuitenkin lisäämään liikuntaa sekä kiinnittämään huomiota ruokintaan. Isoin askel oli kuitenkin omasta mielestäni hevosen pois otto laitumesta, sillä saatiin hieman annosteltua ruokia. Nyt liikunnan lisäämisen sekä ruokinnan annostelun jälkeen hevonen on selkeästi laihtunut, ja vyö menee jo normaalisti (ellei paremminkin) kiinnitse, mitä se meni ennen kesää. Kuitenkin vielä matkaa normaalin hevosen mittoihin on, mutta pikku hiljaa sitä kurotaan kiinnitse.


3. lokakuuta 2017

Tulevaisuuden suunnitelmat - onko sellaisia ?



 Kuinka vaikeaa onkaan laittaa kaikkia ajatuksia yhteen postaukseen, ja vieläpä niin että lukijat saavat niistä selvää.
Yllättävän vaikeaa, oikeasti.
 Syksy ja ihana ruska-aika on täällä, maastoillessa nenään pistää metsän raikas tuoksu, kuuloon muuttavien lintujen laulu sekä silmiin ihana väriloiste keltaisen, punaisen sekä ruskean eri vivahduksia.

Hevosille kuuluu pääsääntöisesti hyvää, mitä nyt ovat saaneet ihan kivan tasaisesti liikuntaa sekä kengät ovat pysyneet hyvin jaloissa. Suuremmilta haavereilta ollaan vielä tähän päivään mennessä vältytty onneksi, kopkop. Oman terveyteni perukoilla ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta, vaan edetään päivä kerrallaan, ilman suurempia suunnitelmia tulevaisuutta varten. Ensi viikolla toivottavasti selviää jo jotain, sillä tämä viikko ollaan ahkerasti käyty erilaisissa tutkimuksissa. Ainut mitä tiedetään on, että pitää valmistautua mahdolliseen leikkauspöydälle joutumiseen. Eli se tarkoittaa sitä, että itse hevosten liikutukseen voi tulla itseni puolesta pientä katkosta, mutta ei maalata sen enempää piruja seinille ennen kuin tiedetään mikä se kohtalo nyt oikeasti on.  Turhauttavan raskasta olla sairaslomalla ja pyöritellä peukaloita. Pääkoppa kyllä toimii, mutta kroppa ei ole täydessä terässä mikä raastaa itseäni enemmän ja vähemmän.

Tex on nyt löytänyt todella hyvin lyhyessä ajassa Amandan kanssa yhteisiä nappuloita sekä sävelmiä. Jokainen ratsastus ei ole enää vain johtajuus kyselyä, vaan nyt voidaan jo hyvin keskittyä itse työntekoon. Olen todella tyytyväinen siihen, että Amanda ei ole luovuttanut ruunan suhteen, vaikkakin se osaa olla välillä hieman haastava ja aivoja raastava tapaus. Mutta sen kanssa kun löytää yhteisen sävelen, se palkitsee tuhottoman paljon. Tämä ei kuitenkaan sitä tarkoita, että heidän yhteinen elämä olisi vain pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan pikemminkin sitä, että nyt voidaan aloittaa pikku hiljaa oikeasti töiden teko, ja alkaa hiomaan näitä kahta paremmin yhteen sekä ymmärtämään toisiaan.
   Paljon ollaan jo edetty, mutta vielä on paljon töitä edessä.

Repa on myös liikkunut nyt suhteellisen tasaisesti, eikä jalka ole oireillut onneksemme ollenkaan liikutukseen. Jalkojen huolto molemmilla on ollut nyt hyvin tärkeää. Myös Repan paino on ollut kovassa tarkkailussa muuton jälkeen, ja se on tuottanut myös hyvin tulosta. Matkaa sporttiseksi harrastehevoseksi vielä toki on, mutta nyt ainakaan hevonen ei näytä ihan niin syöttöporsaalta kuin kesällä. Myös satulavyö menee jo paremmin kiinnitse, eikä satula itsessäänkään tunnu enään naftilta, vaan sopivalta. Myös jalan takia tämä paino on pakko pitää kuosissa, sillä jokainen liikakilo hevosella ei ole ainakaan milläänlailla hyväksi jalalle. 
  Nyt kun itse olen ollut puolikuntoinen tovin aikaa, olen hieman miettinyt Repallekin vuokraajaa, mutta jokseenkin olen sen asian vain laittanut jäihin, koska en tiedä haluanko välttämättä kuitenkaan sille vuokraajaa. Toisaalta se helpottaisi jonkin verran sekä hevonen tienaisi omia "kaurarahojaan" , mutta omat pelot ja ajatukset hieman ovat ristiriidassa tämän asian kanssa, jonka vuoksi päätinkin että liikuttelen hevosta niin paljon itse vain kuin pystyn ja muuten se sitten saa vielä olla kevyemmällä, niin kauan kuin vain sen pääkoppa antaa periksi. Hevonen ei onneksi kuole siihen että pääsee kevyemmällä, mutta tulevaisuuden tavotteisiin se tekee kovasti rakoa. Mitään ei kuitenkaan voi tulevaisuudenkaan kannalta suunnitella ennen kuin saan itseni kuntoon, joten niillä suunnitelmilla ei juuri nyt ole mitään väliä.
       Nyt vain täytyy elää tässä hetkessä, päivä kerrallaan.


1. syyskuuta 2017

Muuttohommia, vaiko ei ?



Yleensä kun tulee ensimmäinen vastoinkäyminen eteen, on tiedossa jo luontevasti ettei vastoinkäymiset siihen lopu, ikävä kyllä. Mutta onneksi myrskyn jälkeenkin yleensä on pouta sää. Kaiken jälkeen on aina tärkeintä muistaa, että etusijalle menee oma terveys sekä henki, kirjaimellisesti.

Tässä oli tarkoituksena muuttaa hevoset uuteen talliin, mutta sairastuin vakavasti ja jouduin osastohoitoon keskussairaalaan. Sieltä toivuttuani jokseenkin kuntoon pääsin kotiin kokeilemaan elämistä, ja siinä samallahan vaadin että nyt hevoset ovat siirrettävä kun kerran kotona olen omilla jaloillani seisomassa.  Hevoset saatiin vaihtamaan tallia, ja pääsivätkin vielä omaan laidunlohkoon kahdestaan. Ruunat olivat uudessa paikassa kuin kotonaan, ja seuraavana päivänä talliomistajakin laitteli viestiä että ruunat olivat nukkuneet pitkin pituuttaan laitumessa aamulla kun oli mennyt niitä katsomaan. Eli ei juurikaan stressiä havaittavissa.

Hevosten vaihdettua tallia, on meillä ollut käytössä taas kenttä, joka on mahdollistanut kengättömän sekä puoliksi kengättömän hevosen liikuttamisen. Jos olet seurannut blogin instagram-tiliä, on siellä ollutkin kuvia ja kertomuksia hevosten liikutuksista lyhkäisyydessään. Täytyy sanoa, että näin puolikunnottomana on ollut taivaallista että ympärillä on ollut pari reipasta apukättä jotka ovat hevosia liikutelleet aina kun ovat pystyneet, sillä oma kuntoni nykypäivänäkään ei vielä kestä ilman satulaa kävelyä suurempaa. Toivo omasta parantumisesta on kova, mutta itse sairastumisen syytä ei vain tunnuta löytyvän. Nyt tutkimuksiin osallistui myös lähimaamme Norja, josko nyt saataisiin jotain vastauksia kysymyksiin.
Toivossa on hyvä elää, eikä toivoa saa koskaan menettää !

Muitakin hyviä asioita on onneksi tapahtunut kaiken tämän epäonnen keskellä, nimittäin Tex löysi itselleen puoliylläpitäjän, joka nyt aktiivisesti puolet viikosta liikuttelee sekä touhuilee ruunan kanssa.  Amandaa ei paljoa Texin kuljeilut pelota, vaan reippaasti sekä päättäväisesti työskentelee ruunan kanssa. Toivottavasti kuulemme tästä parista vielä jatkossakin lisää, ainakin alku on ollut todella lupaava, näin hevosenomistajan näkökulmasta katsottuna.

Ensi viikolla ruunilla tiedossa kengitykset, rokotukset sekä raspaukset, eli pientä huoltoa molemmille.  Vielä osteopaatin käynti on sovittava molemmille, mutta muuten alkaakin kaikki olemaan hevosten puolesta kunnossa, vielä kun omistaja saisi itselleen terveen paperit kouraan. Nyt kuitenkin on elettävä päivä kerrallaan, ja toivottava että tästä ei ole kuin suunta ylöspäin.



4. elokuuta 2017

Ratsastakaamme kohti auringonlaskua !


Eilisen illan ratsastelun tunnelmia. 
Oona kävi taas reippaana tyttönä pyörimässä pellolla kera Texin, joten itse tyydyin vain kuvailemaan kaikessa rauhassa nätissä ilta auringon paisteessa. Hiki iski, niin ratsastajalle kuin hevosellekkin.  Lenkin jälkeen hevonen ansaitsikin pesun ja pääsi sen jälkeen takaisin porukkansa luokse laitumeen. 
Pikku hiljaa, alkaa käymään tämäkin laidunkausi päättymään.. 
Ken tietää mitä tapahtuu seuraavaksi ? 

















29. heinäkuuta 2017

Pullukka työskentelee jälleen !

Viime päivinä ollaan lyöty irtokenkää kiinnitse (jonka hevonen muuten otti heti seuraavaan päivään mennessä uudelleen irti) sekä Texiä liikuteltu.

Tänään Texin selkään kapusi ihana serkkuni, jolla oli siis ennen tätä päivää useamman vuoden ratsastustauko takana. Vähän kuulema jännitti aluksi, että mahtaako hevonen toimia ja ratsastaja pysyä selässä, mutta kun hevosen selkään asti päästiin, niin ei ainakaan näin silminnäkijän kulmasta en havainnut kyllä missään vaiheessa mitään jännitystä.  Ratsastus itsessään tapahtui siis laitumen omistajan pellolla. Nyt kun näitä peltoja on missä saa mennä, käytetään ne ehdottomasti hyödyksi. Kyllä siellä kentällä sitten kerkiää kiertelemään muina aikakausina, kun pelloille ei ole asiaa esimerkiksi kuntonsa tai viljelyidensä puolesta.

 Alkulämmittelyksi ratsukko kiersi ympäri peltoa, tehden vähän ympyröitä sekä erilaisia kuvioita käynnissä. Hyvien alkukäyntien jälkeen ratsukko ravaili hieman, ja otti vähän tatsia toisistaan, miten ratsastaja toimii ratsastajana, sekä miten hevonen vastaa ratsastajan pyyntöihin. Työskentely näytti hyvältä heti alkuunsa, eikä ratsukkoa tarvinut juurikaan neuvoa tai antaa vinkkejä, kun ratsastaja uskalsi itse kokeilla rohkeasti miten hevonen esimerkiksi reagoi.  Nyt kun ruunalla oli ns norsunjarru suussaan, sanoinkin että mielummin vähän lörppö ohja kuin liian kireä ohjastuntuma kyseiseillä kuolaimella.  Nyt kuitenkin ruuna on näyttänyt ettei ns norsunjarru näytä olevan sille tarpeellinen pellolla mennessä, mitä se olisi ehkä kaivannut alussa kun vauhtia oli vähän turhankin paljon ja kuuntelu ei aina ihan pelannut, niin voidaan vaihtaa normaali kolmipala takaisin suuhun.

Lämmittelyn jälkeen tehtiin vähän työskentelyä ympyröillä sekä erilaisilla kiemuroilla, ja tämän jälkeen ratsukko ottikin laukkoja molempiin suuntiin. Ratsastaja, joka ei ollut koskaan aikaisemmin mennyt lämppärillä, totesikin ettei näistä ainakaan vauhtia puutu. Toki, sanoin itse vauhdinkin johtuvan osittain siitä, ettei hevosella ollut lihaksistoa riittävästi vielä pitämään itseään ns pienemmässä kasassa sekä vauhdissa. Tämä kuitenkin tulisi varmasti vielä muuttumaan parempaan suuntaan, kunhan hevonen vain saisi tasaista liikutusta alleen päivittäin. Monipuolisella treenillä saataisiin hyvä lihaksisto alle ajan kanssa.
  Nostot itsessään olivat kaikki todella siistejä, myös ruunan vaikeampaan suuntaan joka yllätti minutkin positiivisesti.  Nelitahtisuus paistoi toisessa laukassa todella paljon vielä, mutta toivotaan sen parantuvan ajallaan vähän paremmaksi.

Pienen työskentely tuokion jälkeen hiki oli aika hyvin pinnassa niin hevosella kuin ratsastajallakin. Kevyttä rentoa ravia vielä hieman pellolla, sekä loppukäynnit maastossa.  Talliin päästyä otettiin varusteet pois, jonka jälkeen ruuna ansaitsi pesun itselleen.
Täytyy kyllä sanoa, että näillä lämminverisillä on aivan mahdottoman kiva työmoraali, tehdä töitä sekä lähteä töihin. Ainakin Tex on todella kova yrittämään parhaansa, sekä on yleensä uusista asioista kiinnostunutkin heti alussa. Se kokeilee, ja sitten kertoo vasta mielipiteensä, kun taas Repa on hieman erilainen, enemmän valmiiksi epäileväinen sekä kielteinen uusien asioiden suhteen. Pienellä rohkaisulla sekin yleensä kokeilee uusia asioita, välillä jopa hieman liioitellusti.

Mitä Repan kuulumisiin voisi sanoa, että ruuna voi hyvinkin paksusti. Sillä on kiertynyt vähän turhankin paljon kesäkiloja ylleen, joista toivon mukaan päästään pian eroon kunhan vain ruuna saisi luvan alkaa liikkumaan. Tai no, onhan sillä jo yksi lupa liikkua eläinlääkäriltä, mutta haluan varmistua asian tiimoilta että jalka on oikeasti ensin kunnossa kun aletaan tekemään mitään. Eli tähäm mennessä se on vain saanut olla laitumella kavereiden kanssa ja liikkua vapaasti miten haluaa. Omatoimisesta liikkumisesta tuskin on ollut mitään negatiivista haittaa, sillä mielestäni se on pysynyt nyt hieman vetreämpänä kun sillä on koko ajan tilaa liikkua.  Tästä syystä esimerkiksi voisin sille kuvitella pihaton olevan hyvä ratkaisu, kun se on niin kovin liikkuvainen eläin.

Ensi viikolla olisi tiedossa lisää hevosten liikuttelua, sekä klinikkareissua Repan kanssa kun menemme kuulemaan mysteerisen jalan kohtaloa. Mutta nyt tämän päiväisiin kuviin, toivottavasti nautitte !

Mikä kuvista oli sinun lempparisi ?